Kevätsää lämmittää

Jälleen on iso askel harpattu kohti kesää. Opiskelijat hakevat innolla kesäduunia pienenkin ansion toivossa. Unelmatyö on nuoren utopistinen harha. Monet tutkimukset osoittavat, että 15-29-vuotiaille se, mitä tehdään, on paljon oleellisempaa kuin se, minkälaista korvausta siitä saa.

Työelämältä halutaan nykyisin myös henkistä tyydytystä.  Aikaisemmin työ oli sitä, että hankittiin elanto, nykyään jokainen määrittelee itse tarpeensa.  Enää ei tarvitse taistella työntekijöiden oikeuksista samalla tavalla kuin aikaisemmin. Nykyinen sukupolvi ei tiedä 60-luvun työmarkkinataisteluista.

Nykyisillä nuorilla on valmiina jo kaikki saavutetut edut ja niitä pidetään itsestään selvyytenä. Suurin osa nuorista ei saa sellaista työtä kuin haluaisi. Moni nuorista ottaa vastaan minkä tahansa työn ja kokee, että kaikki työ on arvokasta. Sitä pidetään kuitenkin vain väliportaana lopulliseen tähtäimeen. Nuoret ajattelevat, että teen nyt jotakin, mistä saan rahaa siihen asti, että pääsen sellaiseen työhön, joka täyttää muutkin työlle asettamani tavoitteet. Nuoret ovat tottuneet jo pätkätöihin ja hyväksyvät ne.

Nykyisin oletetaan, että työt ovat korkeintaan viiden vuoden pätkissä.  Työpaikkaa on luonnollista vaihtaa. Vanhanaikainen lojaalisuus, jossa työnantaja pitää huolta työntekijästä ja työntekijä on uskollinen työnantajalle, on hävinnyt. Nykyään kilpailutetaan työnantajia. (STTK 3/2012 opisk. pj Aarva)

Me, jotka olemme olleet seurakunnissa jo enemmän kuin kymmenen vuotta, ehkä yli kaksikymmentäkin, tiedämme työelämänkehityksen. On ollut aikoja jolloin toimistoalan muutokset olivat vähäisiä, mutta nykyisin se on arkipäivää. Yli 50-vuotiaat pysyvät työelämässä työn itsensä ja ansioiden vuoksi. Tämä ikäluokka on kova tekemään työtä, ja työtä itsessään arvostetaan. He kuitenkin väsyvät, koska työstä on kadonnut mielekkyys. Työn itsensä sijasta arvoon ovat nousseet tulokset ja eurot. Ikäluokka pitää tätä ajatusta vieraana.  Moni on hankkinut omaehtoisesti lisäkoulutusta ja kurssittanut itseään. Silti siitä ei ole hyötyä edes omalla työpaikalla.

Soile Tiainen
KiTo ry puheenjohtaja